Olen nelikymppinen nainen tutustumassa itseeni, elämääni ja kaikkeen mikä siihen liittyy.
Lempeydellä, rakkaudella ja pakottamatta pyrin oppimaan uutta ja elämään tasapainossa.
Tämä blogi on ihmisen matkaa omaan itseensä ja tänne mahtuu kaikki mikä elämässä on.
Elämässä pinnalla tällä hetkellä oleminen kehoni kanssa.
Jalat meni alta jouluna 2012 ja laihdutus ja kunnon kohottaminen alkoi tammikuussa 2013.
Vuodessa kunto koheni hurjasti ja paino tippui reilut 10 kg.
Matka jatkuu normaalipainoon ja parempaan kuntoon...

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Syksyn mietteitä

Löysin uuden sivuston netistä ja heti haluan tänne sen linkittää..


Tuolla nimellä en itse olisi sitä löytänyt, mutta onneksi on google joka tarjoaa kaikkia vaihtoehtoja.

Tuossa linkissä on kyllä kaikkea mahdollista, en ole ehtinyt vielä sukeltamaan sinne. Blogeja, juttuja, mahdollisuus kysellä asioista jne.

Huomautan lukijoille että tämä blogi on pitkän tähtäimen juttu joka ei päivity kovin usein. Vain kun asia on ajankohtainen tai törmään mielenkiintoiseen linkkiin tai muuhun juttuun. Sitten kun kuumat aallot tulevat rytinällä, jos tulevat, päivityksiä saattaa tulla enemmänkin. Kuvittelen itse että tässä on sellainen parinkymmenen vuoden ajanjakso edessä jolloin tämä asia on ajankohtainen.

Ai niin, tähän vaihdevuosiasiaan liittyy myöskin vanheneminen oleellisesti. Kuivat silmät ja luiden haurastumisen ehkäiseminen ovat olleet mielessäni myöskin viimeaikoina.

Aika näyttää mihin suuntaan ja mitä kaikkea vastaan tulee...

Hyvää, raikasta syksyä kaikille lukijoilleni!

(Pidän tällä hetkellä kahta muutakin blogia: Elämä Rakastettuni ja Pyhtääläinen joihin päivittelen useinkin muiden aiheiden tiimoilta)

maanantai 3. lokakuuta 2011

Epätasapainotilassa?

Kävin kehonkoostumusmittauksessa. Oikea ikäni on piirun verran vajaa neljäkymmentä ja masiina veikkasi iäkseni 54v. Aika järisyttävää vaikka konehan se vain oli, kuten armas puolisoni asiasta muistutti. Minä aloin heti tehdä eläkesuunnitelmia...

Olen aloittanut ensimmäistä kertaa elämässäni säännöllisen liikunnan puoli vuotta sitten ja tuntuu että tämä on nyt tullut jäädäkseen. Hieman eri tavalla kuin aikaisemmin harrastamani kahden - kolmen kuukauden spurtit jotka ovat unohtuneet sitten, hukkuneet jonnekin omaan mahdottomuuteensa. Oikea aika liikkumiselle ja oman lajin löytäminen, se on se juttu joka saa liikkeelle. Ja jossakin neljän kuukauden kohdalla huomasin että keho jo vaatii osansa. Jos en lähde liikkeelle tulee tuskainen kärsimätön olotila johon ei auta edes suklaa.

Suklaa. Siinä on sellainen kohta johon olen nyt pysähtymässä. Kun liikunta ja monet muun elämän osa-alueet ovat kunnossa niin ravinto on sellainen joka on ollut aivan retuperällä. Olen selvästi viimeisen vuoden aikana päästänyt miltein kaikista ravintotottumuksistani irti, ja alkaa olla sellainen olotila että palannen ns. ruotuun pikkuhiljaa.

Varsinaisia kuumia aaltoja, sellaisia että en ole oikeastaan edes "voinut olla" on minulla ollut muutama puolen vuoden aikana. Sitäkin enemmän on kehossa tapahtumassa kaikkea muuta, välillä on kylmä, välillä kuuma ja hikoiluttaa selvästi normaalia enemmän. Aivan kuin kehoni ei tietäisi miten tässä kohdassa ollaan ja miltä siitä oikeasti tuntuu. Jokin ihmeellinen epätasapainotila. 

"Sukellus kuumaan aaltoon" -kirja on kotona odottamassa sitä oikeaa hetkeä tarttua siihen. Vielä ei ole ollut aika. Kaikkea muuta on elämä tupannut isolla kädellä. Ehkä kuitenkin tartun siihen kohtapuoliin...