Paino alkaa seiskalla!

Tänä aamuna tipahdin uudelle kymmenelle, eli painolukema alkaa nyt sitten seiskalla! Jeeee!

Aika kauan olenkin seilannut tuossa kahdeksan kympin yläpuolella... ihan riesaksi asti..

Makuaistin mietteitä

Tuossa ensimmäisenä ja toisena päivänä ihmettelin kovasti tuota ruokavaliota joka tuli fitfarmilta. En oikein tiennyt miten sen koostaisin ja mitä aineista tekisi - muutama siellä olikin joista en ollut ennen kuullutkaan.. ja kun tein jotakin niin taisinpa kertaalleen todetakin että se Bull on vissiin blogannut makuaistinsa kokonaan.. Noh, taitaapa olla niin että mun makuaisti alkaa jo nyt hiljalleen tottua tähän. Vehnäleseitä ja soijalesetiinirakeita maitorahkassa uppoaa itseasiassa ihan kiltisi jo iltaisin, melkeinpä eilen jo odottelin sitä.

Massu alkaa tottua myöskin samaan tahtiin makuaistin kanssa. Ja mulla on jo nyt parempi olo! Jokin syvääkin syvempi väsymys alkaa ikäänkuin hiljalleen kaikota..

FitFarm ähkyä

Eilen oli siis ensimmäinen päivä, ja aamusta en vielä tajunnut sitä mikä tuli hyvin selväksi päivän mittaan: olen ähkyssä! Vatsa ratkeamaisillaan kaikkeen tähän ravintoon joka on tungettava sisäänsä. Yritän kovasti noudattaa ohjetta jonka kaikki tuntuvat toistavat: älkää soveltako ohjeita. Joten yritän mennä sen mukaan jotta saan kokemuksen sellaisena kun se on tarkoitettu. Mutta juuri nyt se vaikuttaa siltä että lyllerrän seuraavat viikot kuin raskaana oleva nainen, sillä massu on niin täysi.

Se minkä tajusin eilen, on se että olen varmaankin syönyt sekä rasvaa että suolaa aivan liian vähän. Ja ilmeisesti kasviksiakin, jotta saisin kaikki kehoni tarvitsemat ravintoaineet..

Tänään on päivä nro 2 ja uh huh.. en tajua miten jaksan tehdä PT-treenissä yhtään mitään..

FitFarm Lite alkoi

Voitin hiljattain facebookissa FitFarmin Liten, eli nettivalmennuksen, ja se alkoi maanantaina. Olen ollut ihmeissäni niiden ravinto-ohjeiden ja kaiken muunkin kanssa. Hieman pohtinut ja katsellut ja lopulta ajatellut että pyrin tekemään ohjeiden mukaan juuri niin pitkälle kuin suinkin kykenen. Ravinto-ohjeita olen ihmetellyt eniten vaikka se onkin suurimmalta osaltaan ns perusruokaa niin joukossa on jotakin juttuja joita en ole käyttänyt ollenkaan. Esimerkkinä vaikkapa soijalesetiinirae, jota vihdoin sain eilen. Täällä maalla ei kaikki ole aina niin yksinkertaista.. Se mikä vielä puuttuu on palautumisjuoma jonka toivon saavani hankittua vielä tällä viikolla.

Mutta tänään siis oli ensimmäinen aamupala fitfarmin tyyliin... ja kyllähän sen söi. Vaikka olen hemmotellut aiemmin itseäni mm laittamalla puuroon voisilmän jne. Nuo soijalesetiinirakeet hieman takertuivat kyllä kurkkuun.. lopulta huomasin olevani jopa lievässä ähkyssä. Puuron lisäksi tein aineksista smoothien ja se oli kyllä tosi tujua tavaraa verrattuna niihin herkkusmoothieihin joita olen normisti aamuisin itselleni tehnyt.

Se mihin olen kiinnittänyt ohjeissa huomita on se että suolan määrä on merkitty. Punnitsin päivittäisen suolan jo eilen illalla ja kappas vain kuinka paljon viisi grammaa onkaan! Mietin että kun en ole noita valmisruokia nyt tullut syöneeksi, että voisikohan olla että suolan puute on ollut eräs syy minua usein vaivanneeseen päänsärkyyn? Lisäksi ilmeisesti myös öljyn määrä on jäänyt liian vähäiseksi. Kokeilen tätä nyt mielelläni, sillä monesti on tuntunut että energiat on tosi vähillä. Aika näyttää miten tämä alkaa sujumaan..

..en ole ollenkaan veri ikenissä toteuttamassa tätä vaan ihan omalla painollaan annan näidenkin tietojen tulla tai olla tulematta.

Välitilassa

Myönnän että Kevyissä Sankareissa oli jokseenkin helppo olla: Sitä kautta tulevat treenit tahdittivat elämääni ja sitten vain sovelsin sinne väliin omia aerobisiani elikkä uimista. KS;n loputtua tuntuu kuin olisin hieman tuuliajolla. Laiduttaminenhan ei ole oikeastaan mikään ongelma, syöminen menee jo mukavasti rutinilla. Enemmän tuottaa pohdintaa treenien järjestäminen. Ihannehan olisi että noiden 1-2 kertaa viikossa olevien Fustra- pt- treenien ohella mulla kulkisi 2-3- kertaa sekä aerobinen että lihaskunto. Kahvakuulassa saisi molemmat, mutta jotenkin into olisi tehdä tuota tosi hyvää sali- ohjelmaani joka mulla on ja joka huomioi paitsi koko kehon niin erityisesti tämän selkäni. Oikeasti on todella hyvä olo joka kerta kun olen sen tehnyt.Ja sitten olisi hienoa käydä parilla ryhmäliikunta- tunnilla näiden lisäksi..

...eli yritän haukata isomman palan kakkua kun suuhun mahtuu. Töitä on tässä kuussa enemmän kun aiemmin, ja lisäksi hieman menoja viikonloppuisin ja viikolla - elämää itseään- mutta joka tapauksessa huomaan että olisipa tosi kiva keskittyä vain ja ainoastaan tähän projektiin. En enää yhtään ihmettele että Suurimmat Pudottajat laihtuvat ja kehittyvät urheilijoiksi niin nopeasti kun elämässä ei oikeastaan ole muuta.

Vain aika näyttää millaiseen rytmiin pääsen, minkä itselleni saan luotua. Nimittäin rytmi, rutiini joka toistuu on ihan selvästi yksi parhaista kavereista jonka kunnon kohottajana voin saada. Rytmissä treenit yhdistyvät mukavaksi putkeksi jossa painoja ja tehoja on helppo kasvattaa. Siinä on hyvä olla, sillä tietää miten ensiviikolla tulee liikkumaan ja ravinnot on helppo tehdä sen mukaan.

Keskiviikko oli oivallinen esimerkki siitä miten välitilassa olen. Mietin pitkään menenko hallille uimaan vai salille treenaamaan sali-ohjelmaa kun aamupäivällä oli tiedossa sähkökatko eikä töitä olisi voinut kuitenkaan tehdä. Pähkäilin että mitä teen, ja lopulta kun menin salille niin siellä olikin alkamassa kahvakuulatunti jonne suunnistin - siinähän on mukavasti sekä aerobista että lihaskuntoa yhdistettynä. Aijai, pari viikkoa ilman kuulailua tuntui heti. Hiki virtasi ja olo oli hyvä. Käsi vähän kiukutteli, mutta hyvin tuo tunti lopulta meni. Joten ehkä se kahvakuula ois ihan hyvä? Mutta mieli tekee uimaan ja saliohjelman tekoon.. *huokaus*

Tuohon Fustraan olen jo ihan rakastunut. Jälleen löytyy uusia juttuja kehosta, oivalsin ja opin ajattelemaan asioita uudella tavalla. Rappusissa käveleminenkin tuli tänään ajateltua uudestaan. :-)

Miinus 10 kg!

Tulihan se sieltä! Nyt on sitten kolmasosa matkasta painon osalta kuljettu alaspäin! Pikkaisen sellainen voittaja -fiilis...

Taktisia ongelmia

Nämä nyt tiputetut kilot ovat vieneet enemmän tilavuutta pois kun olen ymmärtänytkään. Lempi bikinit on pakko hyvästellä (ihat turkoosit!) ja rintaliivit ovat alkaneet pyörimään päällä.. ja sama juttu monie muidenkin vaatteiden kanssa. Onneksi olen erityisen ihastunut kaikkiin venyviin materiaaleihin, neuleisiin ja trikoisiin, jotka sopivat kyllä ihan jees ja itse asiassa alkavat vain näyttää paremmilta. Mutta on paljon juttuja jotka eivät vain kerta kaikkiaan enää toimi.. hienoa, upeaa ja surullista samaan aikaan. Alan myös ymmärtää että vaatteet eivät ole ainoita jotka jäävät liian isoiksi. Myös jalka on pienentynyt, kengän koko puolesta numerosta yhteen numeroon. Kaikki taitaa loppupeleissä mennä uusiksi.

Kiehkuroin edelleen siinä just ja just himppua vaille 10 kg. Eli tänä aamuna EDELLEEN 100g vajaa jotta se kymppi tulisi täyteen. Osansa saattaa olla sillä valkosuklaakakulla jota tuli maisteltua varovaisesti viikonloppuna, osansa sillä että kauheasti ei ole just nyt potkua liikkumiseen eikä aikaakaan kun töitä on just sen verran, ja osansa tällä naisen kierrolla joka on meneillään..

Uskon ja luotan että se on nyt tosi lähellä kuitenkin, tällä viikolla...?

Fiilistelyä

JEEES! Pääsiäisenä tulleet kaksi kiloa on vihdoin poissa!!! Miinus 10 kg lähestyy uhkaavasti! 

Täytyy sanoa että olen tosi tyytyväinen että mässäsin, ja sain painoa ja jouduin tekemään töitä niiden pois saamiseksi = Nyt tiedän mitä se ylenmääräinen mässäily käytännössä "maksaa", eli kiloja tulee huikean helposti parissakin päivässä ja niiden poistaminen on just tätä kovaa työtä mitä Kevyissäkin olemme harrastaneet. Tässä se tuli jotenkin NIIN KONKREETTISEKSI kun kerrankin puntari ja kalenteri ja kalorien laskut liikuntoineen olivat mukana. Aiemmin en ole edes punninnnut, puhumattakaan siitä että ottaisin heti kilot pois. 

Uusi tapa minulle olla olemassa: Jos painoa tulee, niin kilot HETI pois, ennen kun niillä on parikymmentä kaveria..!

Eilen kävin punttisalilla ja fiksasin painoja vastamaan tätä hetkeä. Tuo ohjelma kun laadittiin minulle silloin ensimmäisillä Kevyt Sankari - viikoilla, joten nyt katsoin sitten itse mitä nyt oikeasti jaksan. Oikeastaan tykkäsin vääntää niissä laitteissa naama irveessä! En ole Kevyiden aikana ehtinyt kun kerran salille, nyt olisi tarkoitus tehdä tuo saliohjelma kaksi kertaa viikossa ja saada sitä kautta lihaksistoa uuteen kuosiin.

Alku- ja loppulämmittelyjen ja venyttelyn kanssa aikaa meni 1 tunti ja 45 minuuttia! Olin kuvitellut selviäväni tunnissa ja suunnittelin meneväni sen jälkeen vielä uimaan, mutta ajoin kyllä suoraan salilta kotiin. 

Kotona sain tietää voittaneeni Fitfarmin verkkovalmennuksen itselleni, mielenkiintoista. 

Tänään taas Fustraa PT;n kanssa..

Tällä palkitsin itseni:

p.s. on siellä ihan perussalaattiakin pohjalla ihan riittävästi, meni vaan nuo proteiinit vimpoksi tuohon salaatin päällä - ja näytti niin houkuttelevilta että piti ottaa ihan kuva..

100 g vielä.. tai 1,1 kg.. tai 21.1 kg..eli matkalla edelleen!

Sata grammaa vielä siihen mitä olin painoni kanssa ennen pääsiäistä! Helposti sitä saapi kiloja kerättyä jos oikein herkuttelemaan yltyy, mutta paljon hitaammin sen pois saapi. Tämä on nyt jokin sellainen tieto jonka talletan itseeni tulevaisuutta varten. Sillä aivan varmasti annan itselleni luvan herkutella toistekin tulevaisuudessani. Kuten olen antanut ennenkin. Uutta onkin se, että nyt opettelen sitten tiedostamaan sen että herkuttelujen jälkeen olen pienemmillä jotta pääsen palaamaan siihen mistä lähdin. Pikkaisen kyllä on mielessä itänyt ajatus siitä että voisihan sitä ennen tiedostettua herkuttelulupaakin olla tiukempi herkuttelujen kanssa?

Kilo ja satagrammaa myöhemmin olen pudottanut 10 kg, mikä on kolmasosa alkuperäisestä tavoitteestani. Olen miettinyt tuota 30 pudotustavoitettani, aika näyttää kuinka realistinen se lopultakin on.. Toivon että kunto ja jaksaminen kasvaa vuoden aikana niin että saisin liikkumisella poltettua kaloreita reilummin kuin mitä nyt olen saanut. Toisaalta se kuuluisa seinäkin saattaapi tulla vastaan..

Olen nyt aloittanut työskentelyn personal trainerin kanssa. Fustra kohdistuu juuri noihin sisäisiin lihaksiin, joihin en pääse juurikaan yksin käsiksi. En oikeastaan tunne noita lihaksiani, joiden tulisi olla niin hyvässä kunnossa että ne kantaisivat minua ja ryhdistäisivät kehoani. Kahden fustrakerran jälkeen huomaan venyttäväni itseäni helpommin oikeaan asentoon. Maanantaina löysin jälkeen ihkauuden lihaksen, pienen poikkittaisen alavatsa-lihaksen jonka löytämiseksi olin selälläni jalat trainerin reisien päällä ja kuminauha polvissa. Hassua kun elää neljäkymppiseksi ja löytää itsestään uuden lihaksen. Hassuuden lisäksi aika pelottavaa ja hämmentävää.

Minulla oli eilen Kevyistä Sankareista jäljelle jäänyt kokeilukerta Hypoxi - hoitoa. Siinä minut tungettiin makkarapukuun ja sieltä kone imi ilmat pois. Makasin paikallani ja tunsin olevani kuin koko kehon kokoisessa verenpaine mittauksessa, välillä puvussa olevat ilmakuplat kutittelivat iholla. Seuraavaksi minut laitettiin laitteeseen jossa poljin "kuntopyörää" makuuasennossa, alakehoni oli kuplassa jossa vaihteli ilmanpaine.

Hypoxi- hoitojen tarkoituksena on siirtää kehon kulutus ongelma-alueille. Eli kulutukseni kohdistui sitten vatsa- lantio- reisi- alueelle tässä hoidossa. Veden juonti oli tärkeää, koska aineenvaihdunta vilkastuu. Hoito vilkastuttaa pintaverenkiertoa ja auttaa mm selluliittiin. Sitähän mulla ei jostain syystä juurikaan ole, mutta aika näyttää paljonko minuun jää "vääriin kohtiin" jotakin. Jo nyt on huomattavissa että esim takapuolesta (josta ei olisi tarvetta niin kauasti lähteä) lähtee ensimmäiseksi yllättävän paljon. Joten ei se rasvan poistuminen kehosta ole mitenkään tasaista. Monilta kuulemma lähtee suurin osa ylävartalosta ensin ja vatsa ja reidet jäävät kihnuttamaan matkassa.

Nuo hinnat Hypoxissa eivät ole mitenkään järkyttäviä - varsinkaan jos vertaan niitä personal trainerin kanssa työskentelyni hintoihin.

En ole varmaan koskaan elämässäni upottanut näin paljon rahaa itseeni, mutta olen jotenkin syvässä sovussa itseni kanssa tästä rahan käytöstä vaikka olenkin luonteeltani aika "tarkkamarkka". Tässä on nyt käytössä parinkymmenen vuoden edestä valuuttaa jota olen jättänyt käyttämättä - ja senhän minusta näkeekin vain katsomalla, puhumattakaan siitä kuinka tunnen sen itsessäni.

Seuraava törsäyskin on tiedossa: kun oma piha on sula ja suurin ruuhka polkupyöräliikkeissä mennyt ohitse, kaivan kellarista fillarini ja vien sen kunnostettavaksi. Sen on nimittäin aika herätä reilun kymmenvuotta kestäneeiltä talviunilta!

Matka siis jatkuu. Perjantaina on Kevyiden Sankarien palkitsemistilaisuus, ja odotan sitä innolla vaikka en palkintosijoille itse päässytkään. Sillä tiedossa on saunajoogaa & raikasta salaattia & poreamme.. ja ennen kaikkea ihanaa tuttua seuraa kera ihmisten joiden kanssa olemme tätä samaa matkaa taivaltaneet.

Mango ylläri!

Olen viimeaikoina kirjoittanut syömiseni ja kalorit ruutuvihkoon, ja ynnäillyt niitä sinne. Alussahan laskin kaloreita kiloklubiin, mutta alkoi rasittaa koneella ravaaminen JA huomasin etten sisäistänyt kaloreita, en oppinut niitä ulkoa, ne eivät tulleet minuun tiedoksi, kun niitä ei tarvinnut itse kirjata. Tämä tapa on nyt toiminut mulla useamman viikon.

Monesti purkin kyljestä näkee heti että minkä verran kaloreita missäkin on, monet jo muistan ulkoa muutenkin. Aika harvoin tarvitse netistä lähteä katsomaan minkä verran missäkin on.

Tänään oli sellainen päivä - ja leuka loksahti melkoisesti kun hemmottelin itseäni magolla - ja siinä helkkarin hedelmässä on 186 kaloria! Myönnän että en olisi uskonut..

Vielä tarkempi tutkimus mangoon (ajatuksena "eeeei vooooi olla totta!") paljasti sellaisen seikan että kannattaisi punnita tuo syötävä osuus mangosta ja laskea sen mukaan että sadasta grammasta tulee 67 kaloria.. silloin pääsee lähemmäksi totuutta. Mutta menin syömään ennen punnitusta, joten saipi nyt tältä kerralta olla. Ensi kerralla kuitenkin punnitsen..

Pääsiäisen jälkeistä krapulaa..

...ja mitään en ottanut! Siis alkoholia, ei oikein kuulu normiarkeeni eikä juhlaankaan - lähinnä lomiin. Krapula jota kärsin erityisesti ensimmäisinä päivinä oli sokeri-krapulaa. Saan sen liiallisesta sokerin syömisestä ja herkuttelemattoman ajanjakson jälkeen se sitten iski ihan voimalla. Päätä särki ja joka paikkaa kolotti ja oli kovin raskas ja väsynyt olotila. Nyt alkaa pikkuhiljaa helpottamaan..

Se mikä on mielessäni ollut paljon, on tämä miinuskaloreiden aikaansaama olotila.

Nimittäin kunnon kohentuessa ja painon pudotessa olo on koko ajan parampi, reippaampi ja jaksavampi. Mutta miinuksena siinä rinnalla kulkee tosiasia että syön vähemmän kun kulutan, ja se taas tuo omanlaisensa olotilan, jota on aika vaikea kuvailla.

Olen toisaalta pirteä ja jaksava, ja samaan aikaan tunnen väsymystä. Näin on ollut koko 10 viikkoa jolloin olen matkannut tätä projektia.

Minulla on jo ollut ajanjakso jolloin olen saanut oikean määrän kaloreita painooni nähden. Painonihan on ollut paikallaan ja olen harrastanut kevyttä (sanon nyt kevyttä, vaikka ei se juuri silloin aina tuntunut siltä) pari vuotta. Silloin olo oli muuten omalla tavallaan parempi.

Tuskin maltan odottaa millainen se hyvä olo on sitten kun kunto on vielä parempi ja olen normipainoinen - ja saan oikean määrän ravintoa! Ehkä jo ensi vuonna..

Pääsiäisenä tosiaan kävin yhdessä treenissä, ja eilen kävin uimassa sen pari kilometriä. Tänään jälleen vapaa ja huomenna kun mulla on aika palaveri treinerin kanssa niin käyn samalla tekemässä saliohjelman.

Ensiviikolla onkin sitten taas jotakin ihan uutta, eli mulla on kaksi ilmaista Hypoxi - kertaa käyttämättä ja ensi viikolla on ensimmäinen kerta. Saas nähdä millaista se sitten on..

Pääsiäisenä plussaa

Annoin itselleni herkutteluluvan ja tiesin mihin se johtaa, joten pomppasin vaa´alle heti aamusta ja plussaa on tullut hieman vajaa 2 kg. Tässä onkin mielenkiintoinen kohta, mitä tuo kaksi kiloa oikeasti onkaan? Jos se katoaa helposti, kyseessä lienee suurimmalta osalta nesteitä johtuen suolaisesta ruuasta.

Viiden päivän kalorien laskemistauko on ohitse, olen palannut päiväjärjestykseen!

Vielä yksi kuva jonka sain. Eli minä lankussa:

Alotin lankun herjoittelun polviltani, ja matka varpaille oli yllättävänkin helppo. Se ajan pidentäminen onkin sitten toinen juttu... Selkä on hieman notkollaan, kuten se on muutenkin. Helpotusta sille on tulossa ennestään tippuvien kilojen lisäksi Fustra- personal trainerin muodossa.

Ihanaa arkea kaikille!