"Vaihdevuosi-ikäinen nainen on ainutlaatuinen, suorastaan upea tutkimuskohde. Vastavaa hormonaalista muutosta ei tapahdu meidän lisäksemme kuin pallopäävalailla." - tutkija Riitta Luoto-
Tuo ylläoleva sitaatti on poimittu Valituista Paloista Punnittua- palstalta. Pysähdyin tämän äärelle. Sanat ainutlaatuinen ja upea suorastaan ponnahtivat silmiini. Samoin pallopäävalas. Joten singahdin googleen tutkimaan pallopäävalaita. Ensimmäinen linkki vei wikipedian sivuille jossa huomasin mielenkiintoisen seikan; pallopäävalaiden urokset elävät keskimäärin 45 vuotiaiksi, kun taas naaraat 60 vuotiaiksi.. josta ajatukseni laukkasivat siihen tosiasiaan että myös ihmisen elinikä on noussut huikeasti ainakin suomessa viimeisten satojen vuosien aikana. Millaistahan on ennen aikaan ollut vaihdevuosien aikaisen naisen elämä?
Vaikka minulle nykyajan suomessa elävälle ripauksen alle nelikymppiselle vaihdevuodet ovat edelleen jonkin asteinen mysteeri, niin olen jo huomannut että tutkimustietoa on saatavilla valtavat määrät. Niitä vain pitää alkaa etsimään. Mutta mitenkähän oli ennen internettiä, ennen kirjallisuutta, ennen tutkimuksia, ennen nykyajan lääketiedettä.. Millaisia olivat naisten keskinäiset tiedon jakamisen hetket, silloin kun miehet olivat poistuneet torpasta ja nuoria opastettiin elämisen asioissa päreen valossa lasten leikkiessä jaloissa. Kerrottiinko niistä kamalista hetkistä kun kehossa alkoi tapahtua muutoksia vai vaiettiinko niistä. Kuinka moni eli niin kauan että oli olemassa kertomassa kokemistaan.
Ja jos mennään vielä taaemmas ajassa, miten vaihdevuosi-ikäiset nähtiin. Oletettiinko heidän olevan jonkin kirouksen vallassa kun puna ja hiki alkoivat nousta. Pidettiinkö heitä noitina tai suurina shamaaneina. Oletettiinko heillä olevan tietoa jota muilla ei ollut. Jos voisin harpata hetkeksi ajassa taaksenpäin ja saada vastauksia...
Mutta palatakseni pallopäävalaisiin, sen lisäksi että niiden iholta on löytynyt levänpoistoainetta jota nykytekniikka mielellään hyödyntää, nämä nimeomaiset valaat tuntuvat olevan kovin alttiita kuolemaan rannoilla. Kymmeniäkin yhdellä kertaa on ajautunut vuosien varrella rannoille ja kuollut siellä kuivalla maalla. Surullista ja käsittämätöntäkin. Näitä uutisia on niin paljon että tarkempi tutkimus pallopäävalaiden anatomiasta jää minulta tällä kertaa.
Mutta päällimmäiseksi mieleeni jäi että tuloillaan on massiivinen muutos elimistössä. Ja se että aloin hieman tuntea itseäni valaaksi...
Kuulostaa sympaattiselta eläimeltä tuo pallopäävalas. Ja minulla on siis sen kanssa jotain yhteistäkin.
VastaaPoistaEhdin vaihdevuosista äitini kanssa jutella hänen eläessään. Hän oli 45-vuotias kun minä synnyin. Heti imetyksen jälkeen hänellä olivat alkaneet vaihdevuodet, siis 46-vuotiaana. Ja kuinka ollakaan, omat ensimmäiset oireeni olivat myös ollessani 46 v. Oireet olivat äidilläni rajut eikä hän käyttänyt mitään hormonihoitoa. Itse olin silloin vielä työelämässä ja oli aivan pakko käyttää helpotusta hormonien muodossa. Vieläkään kahdeksan vuoden jälkeen ei toivoakaan elää ilman laastaria! Aina välillä kokeilen, mutta olen päättänyt käyttää niin kauan kuin tarvitsen. Minulla on ollut onni löytää ihana gynegologi, joka on perehtynyt asiaan. (Aiemmin kirjoitinkin).
Hienoa, että ylläpidät joskus aina tätäkin blogia, aihe on tärkeä!!
Hyvää Uutta vuotta Sinulle Leena!
Kiitos käynnistä Rantakasvi :-)
VastaaPoistaNiin, päivittelen hiljaksiin sitä mukaa kun aiheeseen on asiaa.. Hiljalleen tuntuu minulla tämä käynnistyvän, muutamia selkeitä kuumia aaltoja on ollut ja olen alkanut huomata että silmät kuivavat nopeammin. Muuten aika normilla tilanteella mennään. Saan nähdä vieläkö tämä blogi on olemassa kymmenen vuoden päästä ja mitä kaikkea siihen mennessä on tapahtunut..
Matkalla ollaan, mukavaa että ainakin joku on seurani, kiitos siitä Sinulle!
Hei. Mielenkiintoinen aihe. Itselläni oireet ovat olleet aika vähäiset. Hormonihoitoa käytin pari vuotta, koska nukkuminen kävi mahdottomaksi. Lopetin tabletit vähitellen ja se onnistui kyllä.
VastaaPoistaKuten synnyttäminenkin, eri ihmisillä kokemus on erilainen.
Vanhuuden tuoma yleinen raihnaistuminen ei luonnollisestikaan houkuttele, mutta onhan minullakin siihen vielä aikaa. Täytän alkavana vuonna 60.
Kiitos Daisy :-) Tuo synnytysvertaus on hyvä, juuri niin kovin monenlaisia kokemia tuntuu vaihdevuosista olevan, kuin synnytyksistäkin! Ja mikä molempia jotenkin yhdistää on se että niistä kamalista, ikävistä, hankalista asioista puhuminen tulee esiin aina vaan useammin ja ne hyvät tarinat jäävät taka-alalle.
VastaaPoistaAivan samalla tavalla kuin etsin tietoa ja kokemia silmäleikkauksista ja löysin vain ja ainoastaan tarinoita siitä kuinka ei oltu onnistuttu, siitä kivusta ja hankaluuksista jne jne. Kunnes sitten silmiini osui blogi onnistuneesta leikkauksesta ja siinä oli ko henkilö ottanut valokuvia ja kertonut jokaisesta vaiheesta kohta kohdalta. Hyvät ja huonot asiat samassa paketissa. Silloin uskalsin. Enkä ole katunut hetkeäkään.
Tätä ei voi valita, se tulee joka on tullakseen. Ja sen mukaan sitten eletään.. aina näyttää..
Ihanaa että näet sinulla olevan vielä aikaa Daisy, niin monia olen tuntenut jotka ovat ottaneet vanhuuden vastaan jo viisissä kymmenissä.. ;-)
Jo ennen neljänkympin ikää saattaa esiintyä esim. kuumia aaltoja ennen kuukautisia,
VastaaPoistakoska kehon estrogeenitaso on silloin alimmillaan. Muistan minulla olleen jonkun satunnaisen kuuman aallon 39-vuotiaana (nyt niitä ei vielä(?)) ole esiintynyt.
Ensimmäinen vaihdevuosioireeni ilmaantui viime kesänä suunnilleen samana päivänä
(tai ainakin samassa kuussa) kun täytin 45.
Kuluneen puolen vuoden ajan minulla on ollut todellisia vaikeuksia sopeutua pärjäämään ko. oireen kanssa. On ikävää kun oma keho tuntuu muuttuvan itselle vieraaksi (ihan kuin ei työttömyydessä olisi jo tarpeeksi kestämistä)!
Hei TOIvoton työtön, kiitos jaoit kokemaasi!
VastaaPoistaOlen itsekin miettinyt että tässä tosiaan saattaa mennä vuosia vielä ennen kuin vaihdevuodet todella pamahtavat päälle..
Mietin tuota että kun keho muuttuu itselle vieraaksi. Minulle on käynyt niin elämäni aikana jo muutamia kertoja ja olisiko niin että ne ovat olleet "harjoitettelua" tätä isointa ja rajuinta muutosta varten tavallaan... hmm..
Taas on paljon pohdittavaa.. toisaalta (en tiedä saako näin sanoa, tarkoitus ei ole loukata millään tavalla) olisiko työttömyyden aikaan enemmän tilaa olla sen vaihdevuosissa olevan kehon kanssa, asettua tutustuamaan enemmän..?
Minun menopaussi todettiin virallisesti alkaneeksi ollessani noin 44 v. Ja oireet on joka lähtöön ja siltä väliltäkin. Olen etsinyt vuoden syytä pahaa oloon ja nyt päätymässä kuitenkin vain vv-oireisiin. Mutta niiden takia on vaarassa niin työnsaanti tai sen pitäminen, asuminen ja parisuhdekin.
VastaaPoistaLähdin tänä aamuna etsimään vv-aiheisia blogeja ja kaksi löytyi kauhealla googlettamisella... ja Kajanin kirja oli eilen illalla luvun alla ja löytyi oireitani, joita en osaisi yhdistää ollenkaan vv-oireisiin. Ja kyllä alan olla kypsä ihan mihin lääkitykseen vaan, kunhan ei aleta yhtä oiretta kuten ahdistus hoitamaan.
Moi Outsa, saisko sen toisen blogin osoitteen..?
VastaaPoistaNiin, todella paljon asioita ja monia erilaisia oireita tulee kun hormoonit loppuu. En ole koskaan ennen tajunnut, miten kokonaisvaltainen muutos vaihdevuodet tulevat olemaan..