Huomaan kaksi kuukautta hujahtaneen tämän blogin edellisestä päivityksestä. Syykin on selvä, jotakin sellaista rauhoittumista, olemista ja lepoa on vallalla ollut johon ei oikein sanoja ole löytynyt. Sisäisen rytmini rauhallinen vaihe on selvästi näin syksyllä. En ole liikkunut ollenkaan samassa tahdissa kuin aiemmin, ja olenkin huomannut että kuntoni ei ole ollenkaan niin hyvä kuin aiemmin. Olen siis käynyt hallilla kerran tai kahdesti viikossa. Liian vähän, varsinkin tuo kerran viikossa käynti. Sillä kerran viikossa käynti tuntuu laskevan kuntoa, kahdella käynnillä viikossa saan ylläpidettyä kuntoa jos painan sen käynnin täysillä enkä jää jutustelemaan vedessä muiden kanssa lillumishillumisiin.
Varsinkin pimeys on tuntunut vaikealta. Matkaa hallille on 15 km ja tällä hetkellä melkein koko matka on tietyöaluetta, lisäksi se takaisin tuleminen kylmässä autossa ei hirveästi houkuttele. Jos olen ollut kotona ennen hallille lähtöä, sekin on ollut täysin rutiinien ansiota että olen tullut lähteneeksi.. rutiinit ovat kullanarvoista tavaraa liikkumaan lähtemisessä, huomaan.
Mielessä on heräillyt ajatus keväästä, pitenevistä päivistä, jolloin olen monin eri tavoin virkeämpi. Suunnitelmissa on katsoa aikatauluni sellaiseksi että ravinto, liikunta ja lepo olisi oikeassa suhteessa jotta elopaino pienenisi ja oleminen keveytyisi. Keho on tuntunut kovin raskaalta koko syksyn. Myönnän että tässä on ollut paljon asioita jotka ovat myöskin syöneet jaksamistani, mutta ylipainolla ja huonolla kunnolla on kyllä oma osuutensa asiaan, ikävästi monistuu huonovointi kun elämäntavat tuovat omaa lisärasitustaan.
Toivottelen oikein rauhallista ja nautinnollista joulunaikaa teille jotka tänne blogiin satutte eksymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti