..laskea kaloreita ja punnita päivittäin. Jotenkin suuren suuri epämukavuus asuu minussa. Sekä sisällä että kehossa. Mikään vaate ei tunnu oikealta. Työt eivät tahdo kiinnostaa. Tiedostan että tämä projekti itsessään on jotakin mikä vie voimavaroja vaikka se samalla tuokin niitä. Ja että muutosprosessi ei ole aina pelkkää hauskaa ja kivaa. Henkinen muuttuminen ja uudenlaiset asenteet ja vanhojen selviytymiskeinojen ja hemmotteluiden purkaminen ei ole helppoa. En ole ihan varma siitäkään millainen olen tänään. Katson peiliin enkä näe muutosta. Katson kuvia ja näen muutoksen. Tarvitsen sen muutoksen kuitenkin ennen kaikkea sisälleni, sisimpääni.
Kaikki tuntuu olevan levällään. Mikä on tullut loppuu, mikä on alkamassa?
Joten siirsinsiis keittiön pöydällä olleen vihon johon olen kirjannut kalorit ja päivittäiset painot, makkariin vaa´an viereeen. Merkkaan siihen maanantaisin painoni ja se saa nyt tässä kohdassa riittää.
Taidan nyt hetken olla tässä kohdassa jossa on aika tyhjää. Katsotaan sitten mitä saan tilalle.
Ihmettelinkin miten kauan jaksat sitä vihkoasti täytellä. Minä en sitä olis jaksanut tehdä edes puolia tuosta ajasta kuin sinä.
VastaaPoistaPari kolme kertaa kuntosalilla viikossa riittää, siihen väliin reippaita koiralenkkejä. Ja terveellistä arkisyömistä pienin annoksin. Herkkuja - eihän elämä ilman niitä onnistu. Mutta kuten tiedät on olemassa ns. pikkuherkkuja joita voi syödä vaikka joka päivä, itse opettamasi suklaavadelmarahka on jo hyvä kevyt herkku.
Älä anna kilojen tulla takasin.
t äiti
Kiitos äiti :-) Tuon vadelman voi muuten korvata myös mustikoilla, maistuu makoisalta..
Poista