Käväsin tuossa puolivälin lukemassa viime viikolla - ja heti perään oli ystävän polttarit joissa paino ponnahti pikkaisen jälleen kerran ylöspäin. Paino siis putoaa koko ajan, mutta monta monta on kiloa joita pudottelen useaan otteeseen. Elämää kun en meinaa jättää elämättä, enkä halua nipotella silloin kun juhlitaan. Ei mun suu tuohesta ole, vaikka rahkaan olenkin rakastunut.
Viimeiset ajat on ollut menoa ja meininkiä enemmänkin, yhteensä siis kahdet polttarit ja yksi tallinan reissu. Sitten mulla oli vielä omat synttärit ja niitä juhlin Dajm- pakastekakulla. Auts kaloreita! Mutta kohta jälleen hurahdetaan tuonne oikeampaan suuntaan.. parit häät tulossa vielä ja aion herkutella sielläkin, kaloreita laskematta. Onneksi kyky herkutella on mukautuvainen eikä vatsa enää vedä loputtomiin herkkuja..
Mulla oli siis noin viikon liikunta- tauko, sillä perusperiaatteenani on se että jos edellisenä päivänä on tullut herkuteltua tai juotua alkoholia niin vähintään yksi lepopäivä on tarpeen. Itseasiassa minä tarvitsin tallinan reissun jälkeen useamman lepopäivän jotta kykenin lähtemään ystävän polttareihin. Ne kun oli pitkän matkan päässä ja olin siellä useamman päivän.
Eilen siis kampesin itseni jälleen salille ja tarkoituksenani oli "ottaa ihan rauhallisesti" ja "herätellä lihaksia ja kehoa" mutta sitten siellä salilla huomasin että keholla onkin ihan eri suunnitelmat kuin mielelläni.. Eli jokaisessa laiteessa tuli lisättyä painoja ja tosi hyvältä tuntui! Katselin myös kelloa ja huomasin että lämmittelyineen ja kehoa avaavine fustra-liikkeineen mun salikäynti kestää sen kaksi tuntia. Olo oli tosi hyvä! Tosin sitten kotona tuli iso väsy ja torkahdin sohvalle.. onnistuin laittamaan kellon soimaan ja kun se sitten soi niin käsi ei menannut nousta sammuttamaan sitä.. niin viimeiseen asti olin sitten treenannut. Mutta mikään paikka ei ole kipeä, sitä inhoan. Joten fustraaminen ja lämmittelyt olivat riittäviä enkä lisännyt liikaa painoja.
En ole vieläkään ilmoittautunut siihen mini-triathloniin kun mietin sitä että pitäisikö siinä olla joku erityinen puku vai miten ne vaatteiden vaihdot yms. Kehtaako sinne mennä ollenkaan..? Meripäiväjuoksukin on pyörinyt mielessäni, mietin sitäkin että kehtaako siellä kävellä / hölkkäillä ja juokseeko ne kaikki muut.. ja miten mahtaa polvi kestää. En tykkäisi keskeyttää. Katselen siis asiaa.
Se mikä on mielessä pyörinyt on se kuinka tulee ajateltua sitä mikä on hoikka. Alan ymmärtää että olen määritellyt hoikan normaalipainoikseksi. Joten aika vääristynyt kuva taitaa olla mun mielessä ihmiskehosta. Mikä ei toisaalta ole ihme, sillä niin moni on ylipainoinen. Mutta kuitenkin. Eikö hoikka ole kuitenkin se joka on normaalipainon alarajassa tai sen alle eli alipainoinen? Hassua miten itsestä tuntuu hoikalta kun ylipainoa on kuitenkin vielä puolet eli se 15 kg - ja sekin on laskettu normaalipainon ylärajalta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti