Olen nelikymppinen nainen tutustumassa itseeni, elämääni ja kaikkeen mikä siihen liittyy.
Lempeydellä, rakkaudella ja pakottamatta pyrin oppimaan uutta ja elämään tasapainossa.
Tämä blogi on ihmisen matkaa omaan itseensä ja tänne mahtuu kaikki mikä elämässä on.
Elämässä pinnalla tällä hetkellä oleminen kehoni kanssa.
Jalat meni alta jouluna 2012 ja laihdutus ja kunnon kohottaminen alkoi tammikuussa 2013.
Vuodessa kunto koheni hurjasti ja paino tippui reilut 10 kg.
Matka jatkuu normaalipainoon ja parempaan kuntoon...

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Se aika kuukaudesta

Se tietty aika kuukaudesta jälleen, kun kaikki voimat kehosta tuntuvat valuvan pois ja seisominenkin tuntuu suurelta saavutukselta jonka jälkeen on levättävä. Kipua on mutta kiitos uusien lääkkeiden tuntuu kuin kivun suurin huippu olisi taitettu, ja parasta on että lääkkeet eivät rasita vatsaani enää niin paljon kuin nuo käsikauppakipulääkkeet joilla on tullut tuhottua kehoani ihan liiankin kanssa.

Nämä himot mitä tähän ajankohtaani liittyy, ovat tässä kuvassa:


Olen makeasieppo enimmäkseen, mutta olen tainnut kerran kuussa koko elämäni nuoruudesta asti ostaa pussillisen sipsejä. Ennen noita sopivamman kokoisia pusseja mulla taisi monta vuotta jäädä isosta pussista puolet syömättä. Nyt vuosia tuo pieni pussi on ollut oikea hankinta. Se on jo avattu ja puolet syöty, ja olen antanut itselleni luvan syödä loputkin. Ei ainakaan elimistö mene säästöliekille jota pitäisi sitten availla kuukausi tolkulla ;-) 

Nuo suklaat, ne meinasin teipata maalarinteipillä ja tekstata "ei saa ottaa" ennen kun sijoitan ne meidän perheen namulaatikkoon. Nimittäin edelliset oli jälleen kerran syöty pois kun menin niitä viikko sitten (pahin himotus tulee juuri silloin, viikko ennen menkkoja) hakemaan. Ja pää meinasi irrota kun kaupat olivat jo kiinni. Pahimpaan tuskaani vetäisin nutellaa, vaikka se mistä olisin saanut sen parhaan nautinnon juuri silloin olisi ollut tuo minuttukrokantti suklaalevy. Harmi ettei niitä ole saatavana tuollaisina pieninä levyinä, mutta kyllä se mun mies sitten sen lopun pois syö kun olen tuon avannut. Vaikkei se sen suurinta herkkua olekaan. 

Kirjaan muuten syömiseni näinä herkuttelupäivinäkin, laitan jopa kaloritkin jos suinkin jaksan laskea. Sieltä sitten vihosta näkee miten mikäkin vaikuttaa missäkin kohdassa..

Ensiviikolla on luvassa loppuviikosta (jolloin olen luultavimmin jo toipunut) liikuntasuunnitelman tekemistä ohjatusti ja se on juuri nyt ihan parasta ja sitä mitä minun onkin jo pitänyt jonkin aikaa tehdä. Työt kun alkaa helpottamaan niin aion lisätä tuota liikkumisen määrää ja mitä ja milloin ja miten lepopäivät jne on paljon helpompi suunnitella ryhmässä jonka pt ohjaa. 

Ja just nyt taidan ottaa pienet levot, raskasta hommaa tää bloggaaminen ;-)



1 kommentti:

  1. Ihme kumma mulla vie rahka ja marjat hyvin tuon makeanhimon...Paras olis varmaan se ettei ostais hyväskää kotiin. Eilen kyllä meni puoli pringlespötköä ja pari leipää päälle, joten tais olla tankkauspäivä.

    VastaaPoista