Meillä Kevyillä Sankareilla on siis oma ohjelmamme jonne kolme kertaa viikossa kiiruhdamme. Kerran viikossa yleensä jotakin hieman erilaista, kokeillaan eri lajeja jne. Ja kaksi kertaa viikossa se bootcamp mikä tarkoittaa kahvakuulailua ja tuskan hikeä.
Eilen oli kuntopiiri ja se oli yllättäen tosi hauskaa. Taidan eksyä sellaiseen yleiseenkin jossakin vaiheessa. No tänään meillä oli jälleen se bootcamp joka on tahdittanut näitä viikkoja omalla tavallaan ihanasti / kamalasti / tuskallisesti / riemastuttavasti, riippuen päivästä..
Alusta asti meillä ollut kaksi sarjaa, joissa kummassakin on toistot 20-16-12-8. Ekalla kerrallahan en millään kyennyt molemmissa sarjoissa tekemään kaikkia toistoja. Nyt ne jo sujuu hieman painavammalla kuulalla kuin alussa mutta tuskaa yhtä kaikki.
Alustavasti olimme kyllä kuulleet huhuja että kolmaskin sarja olisi tulossa... ja se tuli tänään. Askelkyykkyjä, ojentajia ja lankkua.. Voihan elämä, mä sitten vihaan askelkyykkyjä - vihaan ja rakastan oikeastaan. Yhtä aikaa. Ihan kamalan hirveitä. Ne saa mun jalkoihin voimaa jota haluan. Rakastan siis tulosta, en tekemistä. Vaikka onhan siinä kidutuksessa jokin ihmeellinen vetovoimakin.. ja tuo lankku.. en tiedä mitä siitä sanoisin. Mutta voin kertoa, että viimeisen toiston 20 sekuntia tein polvien sijaan varpailla ja se tuska koko kropassa oli ihan uskomatonta. Ihan kun koko kroppa olisi leimahtanut liekkeihin alkaen vatsasta. Silkasta tuskasta ja ylpeydestä olisin voinut tuossa kohdassa itkeä, kyyneleet oli ihan siinä silmien "huulilla" - mutta olin oikeasti ihan liian väsynyt itkemiseen. Oikeasti. Ainoa mitä kykenin oli henkeni haukkominen ja toisen käden vaappuva ojentuminen juomapulloa kohden.
Ihan selvästi jokin muuri murtui taas kerran, ja ensi kerralla jälleen paremmin. Mutta nuo muurit, tuntuuko ne tosiaan aina noin pahoilta?
Mietin tänään sellaista, että mulla on nyt reilu viikko kalorien laskemattomuutta takanapäin - paino tippui viime punnituksessa, mutta tehot on olleet jotenkin alhaalla. Ettei nyt vain olisi liian vähäisillä energioilla meikäläinen liikenteessä? Harmittaa mutta kaipa niitä joutunee jälleen alkamaan laskea, että jaksan. Ja että proteiinia tulee tarpeeksi.. lihaksia tänne mulle kiitos!
Huomenna uimaan.. ihanaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti